Mansikoita maaliskuussa

Taina Paakkunainen kuivattaa herukoita ja mustikoita purkkiin, jotta satoaika venyy yli talven.

Mansikoita pitää löytyä vaikka maaliskuulla ja marjoista työtä vuoden ympäri, päätti kokkialalta marjanviljelijäksi siirtynyt Taina Paakkunainen, 36, Äänekoskelta muutama vuosi sitten.
Hän kuivattaa mustikkaa, mustaherukkaa ja vadelmaa pieniin purkkeihin ja markkinoi niitä itse sekä muutaman kaupan kautta. Suunnitelmissa on pari muutakin marjaa, mutta ei mansikkaa. Mansikan hän myy tuoreena tai pakkasesta; kuivattuna siitä jää liian vähän purkin pohjalle.

Kokkina ja keittiöesimiehenä työskennellyt Paakkunainen palasi kotitilalle Äänekosken Liimattalaan 1998 viisihenkisen perheensä kanssa. Mies Ari Paakkunainen opettaa matemaattisia aineita Hiskinmäen koulussa. Pariskunta ryhtyi viljelemään marjoja.

Perheen äiti haluaa työskennellä kotoa käsin. -·Lapset ovat päivällä koulussa. Haluan olla heidän kanssa. Yrittämistä ei harjoiteta lasten kustannuksella. Hän otti pakastuksen, kuivauksen ja mehustuksen avuksi, jotta työtä riittää myös talvelle.

Viime kesänä pihaan valmistui nykyaikainen marjojen jatkojalostus- ja käsittelytila.

-·Opetellaan, opitaan, onnistutaan ja epäonnistutaan, sellainen on minun periaate tässä elämässä. Joka aamu odotetaan innolla uutta päivää. Yksi periaate on, että mansikoita ja muita marjoja ei keinokastella.

-·Laatuun on satsattu. Meillä on luomutila ja Iso 9001 -laatujärjestelmä. Tyrniä lukuunottamatta viljellyt marjat on kasvatettu itse. Luonnonmarjat hän ostaa lähiseudun poimijoilta.

-·Kuivattuna marja säilyy ja on helppo käyttää. Ripottelen sitä viiliin, jogurttiin ja puuron päälle.

-·En välitä säilöntäaineista. Valmistan mahdollisimman yksinkertaisesti enkä tee tuotteita makukaavan mukaan. Mehua hän tekee kylmäpuristamalla marjoja. Mehuun lisätään 30 grammaa litraan luomusokeria ja tuotos pastöroidaan.

Mansikka-aikaan Raitaniemen pellolla puhutaan kielillä. -·Italiasta ja Espanjasta on ollut aika paljon poimijoita. Yrittäjä toivoo, että suomalainen kuluttaja valitsee joskus kotimaisia marjoja appelsiinin tilalle. Kotimaista ostamalla voi vaikuttaa siihen, että Liimattalassa ja muissa maaseutukylissä asuu ihmisiä ja tiet pysyvät aurattuina.

Kun kutsu kuuluu, Taina Paakkunainen on valmis jäljittämään loukkaantunutta hirveä talon hirvikoirien kanssa. Hirvimetsällä hän on joskus metsästäjien apuna suolistus-, nylkemis- ja lihankäsittelytöissä. Omasta sorsapyssystä hän luopui lasten synnyttyä.

Keskisuomalainen 18022004  Pekka Tiihonen